JOULU ON JO OVELLA

En tiedä liekkö hirmuinen työputki töissä, kamala flunssa vai ajatus siitä että kohta on Joulu ja muutama ansaittu vapaapäivä niin ajatus siitä että pitäisi tänne jotain raapustaa on ollut tosi kaukainen asia. Mitään erityistä ei ole tapahtunut. Päivät ovat menneet tappavan tasaisella rytmillä. Amon takia / vuoksi / on herättävä arkiaamuisen klo 5 että kerkiää tehdä kaikki tarpeellisen ( tarpeettoman ) ennen töihin menoa että jätkällä ( kuin myös muilla nelijalkaisilla ) olisi kutakuinkin mukiin mentävät olot ennenkuin iltapäivästä joku raahautuu töistä kotiin
Reenailtu on Amon kuin myös Tiltan kanssa aika ahkeraan. Tiltun kanssa olisi tässä alkuvuodesta tarkoitus korkata VOI:ja ja Amon kanssa on menty perusjuttuja. Sivulle tullaan jo ilman apuja ja siitä maahan onnistuu myös jo aika päheesti. Noutokapulan pitämistä, jumppailtu kaukkareita, paikalla oloa. peruuttamista, seuruutusta ihan kaikkea mitä ohjaajan päähän voi  vain pälkähtää. Onhan se kyllä reipas pikkumies oppimaan.
Yleensä Amo on saanut ruokansa kädestä ja " tehden töitä " mutta nyt tämän flunssan takia aamupala on tullut kuin manulle illallinen ja tuon elukan ilme on hö ??? yhtänä  kysymysmerkkinä ja pitää sanoa useamman kerran että ole hyvä ja syö ennen kuin menee kupille

Pikku keikka käytiin eläinlääkärillä pojun kanssa kun ontui ja arasteli oikeaa olkavartta. Mitä lie päivän aikana tehnyt huoneessaan kun satuttanut itsensä. Luoja tietää.  Amo sai cartrophen pistoksen ja sen kunniaksi illalla sitten pääsi " ihan ite " sohvalle ja ilme oli lapsella joka on saanut tikkarin. Tietenkin hoitona oli myös lepoa, mutta se onkin toinen tarina onnistuiko se. Kysyinkin eläinlääkäriltä olisiko niillä ollut pentupakkopaitaa myytävänä johon pentusen saisi rauhoittumaan, ei kuulemma ollut

Pakkolevossa. Tilta vain komppaa toipilasta

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.... niin kuin Amon ensimmäinen poron luu

Tiltu näyttää esimerkkiä miten tässä toimitaan

Liekkö maailman suurin ihme pikkumiehen mielestä

Ensin tätä pitää haistella, sitten vasta maistella  vai miten se meni ?

Ja Diva, silmät kiiluen luun kimppuun

On myös asioita joita pitää kokeilla, ihan ite

Vintin rappusia ylös ja alas. On sieltä kerran tipahettukin, mutta eikun uudestaan

Ja sitten voi levähtää koko porukalla. Diva ei vain sopinut enää pöksään. Mainittakoon että tämä on Divan ykkös paikka viettää siestaa, siis tuolla pöksässä, ei sen ulkopuolella

Tässä me taas mennään, koko sakki, jonnekin

Ensi vuodeksi on sitten jo Amon ensimmäinen koulutusviikonloppukin varattuna. Tuskin maltan odottaa

Saakohan lumesta ikinä tarpeeksi

Tiltan ilme kertoo kaiken, tää on MUKAVAAAAA

PIKKUINEN PERROMIES ETSII OMAA RAKASTAVAA PERHETTÄ !!!!!

Beso Bocan Diaplillo eli Pablo

Pablo etsii tällähetkellä omaa rakastavaa kotia. Entiset omat ihmiset eivät muuttuneen elämäntilanteensa takia pysytykkään pitämään tätä ruskeaa hurmuria, joten jos tunnet että sinulla on perron mentävä aukko sydämessäsi ota yhteyttä minuun 040 7793932 tai sitten Emmi Lohvaan 0400 894087, jonka luona Pablo nyt elelee Jyväskylässä. Pablo on saanut olla " terapiapentuna "  Emmin työpaikalla kuin myös mukana Emmin omien koirien harrastuksissa . Luonteeltaan avoin ja reipas nuorimies.

Rauhaisaa Joulua ja kaikkea hyvää tulevaan Vuoteen 2014

Jotkut ei ressaa joulusta