ENSIMMÄISET VIRALLISET NUORTEN KOIRIEN TOKO-rinki  REENIT

Mihinkähän tämä lössi vielä yltääkään

Vihdoinkin koitti lauantai ja matka nuorten koirien TOKO-rinki reenilöihin Ouluun. Kouluttajana toimi Tarja Melakari, sama, joka otti näytöt vastaan. Täytyy kyllä myöntää että vähän oli perhosia vatsan pohjassa, vähän sama tunne kuin kisoihin olisi matkalla, mutta oppiahan sitä lähdettiin hakemaan ja mitäs sitten jos kaikki mitä ollaan reenailtu tai edes osa olisi ihan retuperällä niin sieltähän ne vinkit sitten tulisi miten lähteä niitä asioita hiomaaan ja opettamaan

Reenit tehtiin vartin pätkissä yksi koirakko kerrallaan, ensin katsottiin seuraaminen sekä perusasennot, luoksetulot ja niistä pysähdykset sekä vimosena paikallaolot. Täytyy sanoa että lauantain jälkeen TOKO harrastuksena sai ihan uudet ulottuvuudet ja kun sieltä lähti ajelemaan kotia kohti olisi halunnut auton parkkeerata johonkin pysähdys paikalle ja alkaa reenimään, mutta kokeilllaan sitten niitä nyt sunnuntaina. Aivan mahtavat reenit, onneksi jatkoa seuraa sitten marraskuussa eri kouluttajan kanssa niin saa taas erilaista näkökulmaa asioihin
Kävelyyn täytyy sitten kiinnitää huomiota, mikä onkin sitten vaikeaa, joo'o kävelen pitkillä askeleilla mutta vauhdin ei tarvitsisi olla niinkuin osallistuisin kävelykilpailuun,  huomattavasti rauhallisemmin. Kokeilkaapa vaikka itse, kun on ikänsä kävellä höyrynnyt samalla tempolla niin muutakin se yhtä-äkkiä rauhallisempaan tahtiin niin vaikeaa on


Hallilta lähtiessä tietenkin pakolliset reissupitsat naamariin ja nokat ja nenut kohti Suomussalmea

Saija ja Ex

Tsip, siinä sulle patukka

Tiina ja Selma

Tiltu seuraa

Herää pahvi, tehdään jotain

pomppuuu

Manta seuraa

Manta vauhdissa

Pentuset ovat jo viikon vanhoja ja painot ovat nousseet ihan kohisemalla. Reippaita pieniä perrolaisia. Kuvien ottaminen muista kuin joilla on valkeaa on haasteellista, tulee vain ruskeita möhkäle kuvia, mutta siitäkin huolimatta pentukuvasaldoa, olkaa hyvät

ÄLLÖTYS KUVIA

Voi Tiltu, Tiltu, isosiskon rooli on kyllä kovin vaikeaa

PENTUSIA, PENTUSIA

Pienet perropennelit ovat ottaneet hyvän alun elämään kiinni. Syövät ja kasvavat kovaa vauhtia, jopa pentueen pienin poijjan pökäle on kohta tavoittanut sisarusparvensa painossa, tosin se onkin aina tisu suussa, imeä lutuuttaa ihan imemisen innosta.

Kahden koiran ( ja pentujen ) pyörittäminen käy jo sinänsä työstä. Aamulla ensin käytetään Diva aamupisulla, annetaan ruoka, haistellaan ja suukotellaan pennut, vaihdetaan puhtaat aluset jos ovat likastuneet, sitten vuorossa Tilta, pitempi aamulenkki ja ruoka sitten voi itse istahtaa vähäksi aikaa persuuksilleen. Ennen töihin lähtöä vielä Divan käyttö ulkona ja onpas Tiltan kanssa tehty pika reenilöiset ettei olisi ihan niin tylsä päivä edessä. Saaralle kuuluu iso, iso kiitos että on päivisin käynyt huolehtimassa koko pataljoonan. Illalla töistä tullessa sama rumba kuin aamulla ensin Diva sitten Tiltan lenkitys, mutta onneksi lenkin ja reenien yhdistäminen käy hyvin lomiksen maastoissa. Onneksi kohta alkaa loma :D

Kauan odotettu koulutusviikonloppu on sitten edessä lauantaina. Odotukset on korkealla, hyviä koulutusvinkkejä ja neuvoja tiedossa, 3 tuntia koulutusta neljälle koirakolle, joten aikaa yhtä koirakkoa kohti on ruhtinaallisesti ja toisia katsomalla oppii vielä rutkasti lisää, sittenpä seuraava koulutus sessio onkin omalla kotipaikkakunnalla marraskuussa.

PENTUJEN TUOKSUA

Divan ja Bonon tärskyistä siunaantui 6 pientä perrolaista 4 kaunista tyttöä ja 2 hurmaavaa poikaa

" Onnelliset vanhemmat "

Pienoinen uros syntyi  klo 23.05 , painoa 275 gr

Neiti näpsäkkä syntyi klo 23.55, painoa 375 gr

Toinen neiti syntyi 01.08, painoa 353 gr

Kolmas neiti klo 01.37 , painoa 306 gr, luonnon töpö

Toinen poika klo  02.35, painoa 354 gr

Neljäs neitokainen klo 03.15, painoa 363 gr, puolipitkä häntä ( Huom. Isosisko valvoo  )

Synnytys sujui hyvin, Diva siitä sen kummempaa numeroa nostamatta. Sekä Diva ja pennelit voivat hyvin, ja kovin ovat tomeria menemään nisälle.

Tiltasta tämä myllerrys miten pentuja tulee, ja sitten ne vikisee, ryömii ja heiluttavat holtittomasti  kroppaansa sai kummallisen aivoriihi työskentelyn käyntiin. Tilta ei voinut hetkeksikään irroittaa silmiään tästä luonnonnäytelmästä ja sitten sille näytti heräävän AHAA-elämys " MINUSTA TULI ISOSISKO "

Elämä on pohdiskelua ja miettimistä, mistä kaikki  nuo pennut tulee

Kuin myös suuria ihmeitä täynnä

Tilta ottikin sitten kirjaimellisesti isosiskon tärkeän tehtävän hoitaakseen. Jopa niin, että Divan piti ojentaa kunnolla että pentulaatikkoon ei sitten tulla, mutta minkäs sille voi jos on suuri sydän ja halu auttaa ja rakastaa...

Tiltun paikka pentulaatikon vieressä valmiina auttamaan jos äippä tarttee lastenhoitoapua

 
 

Omasta vesikoirasta haaveileva voi ottaa yhteyttä joko kaija.seppanen1@luukku.com tai soittamalla 040 7793932 niin kerron mielelläni lisää