Onpas siitä taas tovi vierinyt kun oon viimeksi kirjoitellut kuulumisia tännä blogiin. 

Mitäs meille kuuluu ? No, koira rintamalle ihan hyvää, on käyty koulutuksissa, reenailtu, hengailtu ja ihan vaan oltu. Lenkkeilyt ovat jokseenkin tuottaneet päänvaivaa, kun polvestani löydettiin ( todennäköisesti, oottelen pääsyä KAKS:iin ortopedille ) nivelrikkoa ja irtopala. Eli en olisi ollut ollenkaan hyvää ainesta jalostuksen kannalta jos viittaa eläinmaailmaan, jos ja kun se todetaan nivelrikoksi niin se on periytyvää, joten ootelkaa lapsukaiset vain rauhassa, kyllä se sieltä tulee teillekin...ennemmin tai myöhemmin. Mutta, tuohon lenkkeilyyn, kävely tuottaa tuskaa jos kävelee yhtään pitempään, polvitukea ei saisi käyttää hirveästi, joten olen käyttänyt Tiltan ja Amon " yksi kerrallaan " pyörällä ja Divan sitten pikkuisella kävelylenkillä, muuten ovat saaneet juosta pihalla, sen minkä juoksevat ja NE ovat ELOSSA edelleen. Tosin onhan siippani käynyt niiden kanssa juoksemassa joten kai ne kunnossa pysyvät ja nyt kun tänne Suomussalmelle satoi lunta niin meille avautui ihan toisenlaiset liikunta muodot

ja voin sanoa että tämä on koirapoweria parhaimmillaan ja kaikki yhdellä kertaa. Kätevää 

Reenikamu

Viime sunnuntaina huristeltiin Amon kans Muhokselle yhteisreeneihin Oulun nuorten koirien tokorinkiläisten luokse. Taisi olla yksitoista koirakkoa päivän aikana ja jokainen katsoi toisen tekemisiä ja antoi neuvoja ja vinkkejä. Aivan mahtava päivä, loistavia koirakoita, uusia ystäviä ja loistava fiilis

Nyt kun Amon kanssa ollaan tässä Kainuun nuortenkoirien tokovalmennus ringissä niin voin sanoa että tämä on paljon antoisempaa ja vastuullisempaa kuin silloin kun olin Tiltan kanssa. Yhteisreeneihin tullaan ja autetaan toisia, kouluttajia haetaan ympäri Suomen ja jokaisella on oma vastuu alueensa mitä tekee. 

Amon pään menoksi olin suunnitellut seuraamista käskytettynä, kaukoja, kiertämistä, EVL:n ohjattua kiertämisen kautta sekä vanhan malliin sekä VOI:n ohjattua sekä metalli hyppynouto. Jaa, että menikö jo koira parka sekaisin ohjatuista, ei mennyt kun otettiin kahdessa eri osiossa ja pitäähän ne erottaa joka tapauksessa. Sekaan mahtui myös ryhmäpaikallaolot. Sähikäisen kanssa otettiin VOI ja EVL paikalla olot ja hyvin meni, tosin jännitän aina että Amo reakoi toisiin koiriin kun mennään omalle paikalle, kun se on vähän mitä on, vaikka kertaakaan se ei ole sanonut perkelettä muille, mutta se on minun pään sisässä kun se voi sanoa ja sanookin lenkillä sen niin ponnekkaasti muille , mutta ei yksin ollessaan

                                                                  Kaukot

Kaukoissa haastavuutta on nyt tuonut se kun Amo on oivaltanut omassa pikkupäässään että istumasta maahan mennään taaksepäin, niinkuin esim. seisomisesta maahan. Ohjaaja taas omassa pikkupäässään keksi ratkaisun siihen että ei käytä istumisesta maahan enää käsimerkkiä vaan käyttää sitä pelkästään muissa maahan meno siirroissa ja se näyttää tuottavan tulosta

Näyttäs tykkäävän

                                                             Metallihyppynouto


   Tämä liike yksi niitä lemppari juttuja. Nyt onkin kesän aikana lyöty haastetta kehiin ja heitän kapulan ihan tahallaan sivuun että se lähtisi esteelle käskystä ja toisi kapulan aina esteen kautta oli kapula kuinka näkösellä. Onnistuu tällähetkellä 9 /10

Pallo on parhautta

 Sivulle tuloja on reenattu seiten viikkoisesta lähtien ja näyttäs olevan suorassa ja hyvällä ilmeellä

                                                             

                                                    EVL:n ohjattu nouto kiertämisen kautta

Tätä liikettä on reenattu aika paljon. Paljon on pitänyt pilkkoa osiin, kasata osia ja taas pilkkoa jos joku palanen ei olekkaan ollut vielä valmis liitettäväksi. Käsky sanakin piti vaihtaa. ( Kiitos Tarja vain neuvoista ) Nyt tämä alkaa olla aikalailla purkissa joskin ei vielä sata varma, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa

VOI:n ohjattu

Alkaa olla jo hanskassa. Amo vain mielellään hakeutuu oikealle kapulalle ensin

Neuvottelu käynnissä, oletan

Aina ei mene kuin strömsöössä, mutta no hätä...

otetaan uusiksi

Asenteella, nyt tehdään ja kunnolla

                                                             Leikkiin on hyvä lopettaa

Onneksi näitä yhteisreenejä on tulossa ensivuoden puolella lisää. Kiitos vain mukana olleilla ja iso kiitos Jennille, joka hääräili kameran takana


Asiasta sitten kukkapurkkiin. Käytiin nuoren miehen kanssa eläinlääkärillä luustokuvauksissa ja priimaahan siellä näytti olevan. Katsotaan muuttuuko Kennelliitossa tulokset miten, mutta lonkat A/A, kyynärät 0/0, selkä terve ja polvet 0/0

Alkaa jo ramasemaan

Pikkasen huono olo