Huh, niin se vain valkeni kisa-aamukin. Sateisena ja tuulisena. Herätys klo 3.30 ja viideltä sitten skarppina kun Paula kurvaisee pihaan, haetaan Ippa ja Moppi ja matka Oulun valloitukseen on valmis
Kovin oli lumiset tiet kun ei aurauskalusto ollut kerennyt joka tien mutkaa auraamaan . Paula joutuikin välillä harrastamaan ajoa englantilaisittain mutta onneksi isot tiet olivat sitten hyvässä kunnossa ja aurinkokin alkoi pilkottaa. Oulussa oli iltapäivällä + 6, joten ilma suosi
Alokasluokka alkoi klo 9 ja koirakoita kisaan oli ilmottautunut 9. Arpa onni oli suosinut meitä kisanumerolla 7. Paula starttasi numerolla 5 ja hyvä ystävämme Manttu sekä hänen lyhytkarvainen colliensa Tinka numerolla 8
Suomussalmi siis hyvin edustettuna :D . Kisa oli KAS:in järjestämä hallikisa. Pohja oli haastava, jotakin ihme haketta, joka monelle koiralle näytti tuottavan haastetta hajullaan
Kisassa oli erikoisempi liikejärjestys. Ensin oli seuraaminen kytkettynä, luoksetulo, liikkeestä maahan, seuraaminen taluttimetta, liikkeestä seisominen ja estehyppy. Ihan kiva välillä näin
Itse kisaan, tuomarina Tiina Laakko
Luoksepäästävyys 10
Paikallaolo 10 , eikä yhtään nuuskuttelua, makkararinki tekee ihmeitä
Seuraaminen kytkettynä 10
Seuraaminen taluttimetta 10
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 10
Estehyppy 9 , pisteen verran nuuhkaisi estettä
Kokonaisvaikutus 10
Kokonaispiste saldo 198 pist. luokkavoitto ja KP
Tuomarin kommentti kisan jälkeen oli että eipä siihen voi muuta sanoa kuin mieletön into koiralla
Tunne kun tulin kentältä oli sanoinkuvaamaton, tuloksen takia joka oli huikea niin myös sen että katsojat taputtivat ja tulivat halaamaan ( täysin vieraat ihmiset ) ja kehumaan Tiltan innokkuutta ja halukkuutta tehdä töitä minulle. Onhan se Tilta sellainen "työnarkomaani", Paulan ottamasta videoinnista näkyy ( kovin oli usvainen ja keltainen ,videoi kameralla ) Tiltan häntä heiluu koko ajan, joka kyllä hyvin kuvastaa sen luonnetta "tää on kivaa"
Tiltalla on kolmet kisat takana, joista kaksi ykköstulosta ja nyt sitten laittaakin tämän narunjatkeen miettimään että kisaanko ennen kesäkuun SM:iä ollenkaan ( kisapaikka joukkueessa perrolaisen kanssa ) vai ilmoitanko neidin vielä kisoihin ja jos hyvin käy saamme koularin TK 1 ja kisaamme sitten SM:ssä AVO:ssa. Sinänsä ihan sama sillä Tilta osaa AVO:n liikkeet aika hyvin jo. Lähinnä enää pieni viilaus luoksetuloon mitä en ole kehannut sotkea ALO:n luoksetuloon. Hmmmmmmmm
Paula loisti myös Santralla, pisteitä kertyi kasaan 194, KP sekä koulutustunnus TK1 sekä Mantulle että Tinkalle ykköstulos ( jos oikein muistan ) pisteitä 169. Hyvä Me !
Jos jonkin verran analysoin suoritusta sen videoinnin ( mitä siitä nyt näki ) niin seuraaminen oli tosi hyvä. Suora, tiivis, oikealla paikalla sekä kontakti oli pro, Perusasentoihin en välttämättä kaikkiin ollut ihan tyytyväinen eli sitä siis reenataan lisää "pientä viilausta", maahanmeno hyvä, sekä liikkeestä seisominen hyvä, pysähtyy kuin seinään
Kisan jälkeen sitten vain odotellaan Ipan ja Mopin suorituksen alkamista. Luokka järjestys oli ALO, VOI tauko EVL sekä AVO
Kulutimme aikaa käyden metsälenkillä koirien kanssa. Kisat oli ratsastustallin vieressä, joten metsään oli hyvät polut tai jos oikein tarkkoja ollaan niin pienet tiet ne olivat
Mopilla ei kisat ihan putkeen menneet. Tuomarin tutkiessa Moppia kehään mennessä tuli lumet katolta ja sehän herkälle koiralle oli liikaa ja Moppi oli sitä mieltä että nämä kisat oli sitten tässä. Ippa teki ihan oikean ratkaisun keskeyttää kisa sillä olisi tosi väärin koiraa kohtaan jatkaa kisaa joka menee toimintakyvyttömäksi pelosta. Harmi, sillä Moppi osaa AVO:n liikkeet näyttävästi, mutta näitä sattuu ja olosuhteisiin kun emme voi vaikuttaa mitenkään. Ei muuta kuin kuono kohti seuraavia kisoja
Tiltakin vaikuttaa aika tyytyväiseltä |
Hyvä Doggaajat ! |
Nyt muutama ansaittu vapaa päivä Tiltalle tokoilusta nauttien metsälenkeistä ja pestiksien kanssa irroittelusta ja sitten taas tahkoamaan
Pieleen menneestä kokeesta huolimatta olipas se taas mukava reissu, ei sitä väsynyt ihminen paljoa tartte kun hihityttää... On se kyllä niin parasta tuo porukalla reissaaminen, varsinkin kun kotimatkalla peräkontti pullistelee pokaaleista... Olitte aika taitavoita!
VastaaPoistaJuu, reissut on sitä parasta. Innolla oottaa taas seuraavaa oli määränpää ja sen tarkoitus sitten mikä tahansa, mutta kuten sanottu laatuaikaa parhaimmillaan
VastaaPoista