torstai 9. helmikuuta 2012

29.10


Tiltalla alkoi tänään juoksut. Jo toiset ja näyttää olevan yhtä tarkka naistenpäivistään kuin äitinsä. Voisi melkein kalenteriin merkitä tasan puolivuosittain milloinka ne alkavat. Eka juoksut meni Tiltalla vähän ihmetellessä, mutta näiden toisten aikana Tiltasta on kasvanut ( ainakin omasta mielestään  ) ISO. Käytös on kuin kunnon teinillä joka uhmaa kaikkea ja ennenkaikkea omaa äitiään ja ennen niin kivat leikit Tyynen kanssa on vain historiaa eikä Tyyne voi ymmärtää mihin se ennen niin leikkisä Tilta on hävinnyt. Tilta on vain patsas, joka murisee kun Tyyne kävelee ohitse.

Tänään ( 7.11. ) illalla oli sangen hupaisaa seurattavaa kun annoin kaikille koiruuksille ruoan. Diva ja Tilta sipaisi kupit kerta rykäisyllä tyhjäksi, mutta mitä tekee Tyyne... nautiskelee, mutustelee nappula kerrallaan, käy välillä tekemässä omia juttujaan ja palaa taas kupilleen. Tilta raukalla teki niiin mieli maistaa Tyynen kupista , mutta se pitäisi tehdä varkain ettei Tyyne sitä huomaisi. Ensin ryömitään tosi hiljaa ja tosi matalalla Tyynen kuppia lähemmäksi ja jos Tyyne huomaa jähmetytään paikalleen ja taas kun Tyyne on muualla hiissaudutaan taas lähemmäksi. Nyt ollaan jo kupin edessä.. kupin edessä voi leikkiä nukkuvansa jos Tyyne palaa kupilleen ...kuonon voi nostaa muinamiehinä kupin reunalla..Tyyne tulee.... leiki nukkumista...kuono kupille ja kielellä voi yrittää noukkaista äkkiä nappulan...Tyyne tulee...äkkiä kuono kupista pois ja nuku...
Yritys oli niin kova että pakkohan se oli yksi nappula antaa maistiaisia miltä ne Tyyne nappulat maistuvat.

Unohtumaton päivä, 26.10

Unohtumaton päivä. Sain sellaisen puhelinsoiton, jossa varmistui että joulukuun alussa asumme kauan haaveilemassani ihan ikiomassa talossa.


Miten jokin paikka voikin olla heti koti ja miten sitä paikkaa voikin rakastaa niin paljon

25.10

Tiistai-illan reenilöiset Kajaanin pallohallissa :o . Aika kiirusta piti.  Töiden jälkeen Ipan kautta Kajaaniin, siellä koirien lenkitykset ja reenimään. Tiltan kanssa aloluokan liikkeitä ja Divan kanssa sitten voittajaa. Hyvin jaksoi Tiltakin suuresta häiriöstä huolimatta ja täytynee olla ylpeä omasta vuosikkaastaan kun " silloin kun tehdään töitä niin silloin tehdään töitä " eikä vilkuilla muualle :D
Ootellaan kentälle pääsyä

Menossa mukana myös bestikset Moppi ja Manta


Divan tyylinäyte....

ruutuun menemisessä


Divan seuraamista



       Seuraavaksi Tiltan vuoro...
Ensiksi täytyy vähän leikkiä...

Kumpi on vahvempi leikkiä



Paikallaolo harjoitus malikka Exän kanssa


Luoksetulo ja siitä...

eteentulemista ja siitä...


                                           

kiepsahtamista...

Perusasentoon sivulle


Liikkeestä...



Jeee, hyvin me vedettiin

Kotona oltiin vähän ennen klo 23.00 , mutta kummasti sitä jaksaa. Kiva seura ja hyvät reenit takana :D

22.10


Ei mennyt Tyynen osalta ihan putkeen täksipäiväksi suunniteltu metsästysreissu Esan kanssa. Tyyne ollut viikon lääkekuurilla ja saikulla kurkunpään tulehduksen takia ja näyttikin siltä että tauti olisi jo selätetty van mitästä vielä... yskiä röykytti ihan kamalasti. Soitinkin sitten päivystävälle eläinlääkärille, mutta hänen mielestään kannattaa seurata viikonlopun yli kun kerta on vielä lääkekuurilla. No, mennään sitten paikalliselle maanantaina jos vielä yskittää. Taitaa jäädä sitten marraskuun 6:n päivän haukkukoe sitten haaveeksi... Voihan kökkö.

Divan, Tiltan, Mantan, Mopin, Santran sekä Toscan ( sekä tietenkin emännät mukaan lukien ) otettiin sitten haku reenilöiset Seitenahvenisen maastossa. Aivan mahtavasti koirulit löysivät maalimiehet ja millä innolla :D . Ensiviikolla sitten uudestaan. Tuskin malttaa odottaa. Reenien jälkeen sitten lomikseen lenkille ja joukkoon tummaan liittyi Paulan toinen koira Paris. Täytyy sanoa että meno oli hurjaa :D

Agilityn hurmiossa Kajaanissa 9.10




Yllättävät agi harkat tulla tupsahtivat sunnuntaille. Pikaiset trimmaus aikataulujen sovittamiset sunnuntai-iltapäivästä sunnuntai aamupäivään ja ei muutakuin mersun nokka kohti Kajaania Ipan,Mantan, Mopin, Divan ( tosin Diva sai tyytyä pelkästään tokoiluun kentän reunalla ) ja Tiltan kanssa
Ratana oli MM-kisa rata ( ei tietenkään yhtään vaatimattomampaa ). Nuorison kanssa teimme lyhennettyä versiota mutta Moppi veti sitten ammattilaisten ottein koko radan. Persjättöjä oli oikein kunnolla, mutta hyvä niin sillä teen niitä muutenkin joka lähtöön, jopa paikkoihin, joissa joku muu pyörähys olisi paljon fiksumpi ratkaisu.
Kuvat puhukoon puolestaan ...
Maltilla odotetaan esteen takana...

Sitä että päästään putkeen...

esteille....


taas putkeen ....

pituuuuus....


irtautumista...


Persjättöä...


Kilpajuoksua emännän kanssa esteille kumpi ehtii ensin...


Vauhdikkaiden reenien jälkeen on hyvä ottaa illalla rennosti "iskän " sylissä


Ja pysähtyä miettimään kaikkea oppimaansa ihan itsekseen

8.10 Hakureenit


Mielettömän hienot haku reenilöiset Tiltan, Divan sekä parhaiden koirakavereiden Mantan ja Mopin kanssa seitenahvenisen sokkeloisissa maastoissa. Tarkoitus oli mennä paikkaan missä toissa kesänä reenilöimme, mutta niin oli maisemat muuttuneet, kiitos uusien teiden mistä ei tietenkään ollut hajuakaan eksyimme . Tosin nolottaa tunnustaa että voi eksyä " kotimetsään ", mutta niin vain kävi että ajelimme Ipan kanssa pilistä Seitenahvenisen sorateillä, kunnes Ippa otti ohjat käsiin ja johdatti meidät aivan ihanteelliseen haku-reeni paikkaan.

Ensiksi kehään astui bc-Manta. Aloitimme kuten Kajaanin reenilöissä aloitimme Tiltan kanssa, eli maalimies tehdään kivaksi kun siltä saa namia. Se ei ollut vaikeaa, sillä Mantan kieli hipoi suun perimmäiset nurkat namit saatuaan eli ei muuta kuin akka piiloon metsään ja koira etsimään. Manta oli huippu hyvä ja etsittävä löytyi.

Seuraavaksi oli "vanha konkari" Tilta, jolle myös tehtiin "maalimieskivaksi" systeemit aluksi ja pienessä päässä oli muhinut viikon takaiset reenilöliset ja Tilta lähti kuin ohjus etsimään. Aivan mahtava pikku koiraeläin. Sitten oli vuorossa Moppi-rajakoira, joka turkki hulmuten etsi kadonneen. Naurussa oli kyllä pidättämistä, sillä Moppi on vain niin...Moppi.

Viimeisenä haun ihmeellisiin saloihin pääsi sitten sissi-Diva, joka ei lihapullaa luovuta ihan vähässä kummassa metsään piiloon menijälle. Tietenkin myös Divalle tehtiin "maalimieskivaksi"- jutut ja kun Diva huomasi, että Ippa vie herkut mennessään ( vaikka auton taakse piiloon menimmekin ) metsään ja tietenkin syö ne nälissään niin pelastaa pitää mitä pelastettavissa on eli ne Atrian lihapullat. Diva lähti kuin ohjus pelastamaan mitä enää pelastettavissa on, toivottavasti syömättömät lihapullat Ipan käsistä. Aivan hieno löytö !

Kullekin koiralle tehtiin kaksi harjoitusta, mutta nälkä kasvaa syödessä ja Tiltalle ja Mantalle oli vielä tehtävä se " piste i:n päälle ja hienot loppu huipennukset ne olivatkin. Mielettömät irtautumiset molemmilta hauveleilta ja LÖYDÖT.
Reenien jälkeen lomakylään lenkille..

Pellon pentunäyttelyt


Aivan mahtava viikonloppu tiedossa ja tätä sitä oli outettukin hartaudella. Ippa lähtee Mantan kanssa misseilemään ja me muut ( minä allekirjoittanut, Diva, Tilta ja tietenkin Moppi ) lähdemme seuraneideiksi. Lähdimme matkaan jo perjantaina sillä tarkoituksenamme oli käydä Mantan kasvattajan luona Rovaniemellä moikkaamassa Mantan äippää ja muita sisaruksia ja mikä parasta lähdimme matkaan kiireettä. Ja sen me todellakin teimme. Ensiksi piti käydä ostamassa Tiimarista synttärihilpettä Tiltalle, joka sinäisenä viikonloppuna täyttäisi 1v. Tiimarista matkaan lähti kruunu prinsessalle, muille "vieraille " Nalle-Puh - pahvitötteröpäähineet sekä kertakäyttölautaset ja koira-aiheinen piparkakkumuotti, minkä mukaan sitten väsäämme herkut biletystä varten
Kiirettä emme tosiaankaan pitäneet kun ensimmäinen pysähdys etappi oli Kuusamo, missä tietenkin kävimme koiratarvikeliikkeen koluamassa ja syömässä ( sillä yllättäähän se jo nälkä kun ajaa reilut  100 km ). Ippa toimi sitten oikolukijana minulle kun ne lasit jäi autoon ja kun muuten ei enää tahdo nähdä tai sitten vain nykyisin kaikki kirjoitetaan ihmeen pienin fontein. Tarjoilija kyllä katsoi pitkään meitä kun Ippa tavasi kuuluvalla äänellä ruokalistasta eri vaihtoehtoja, tosin mainittakoon ettei minulla ole kuulossa mitään vikaa....
Viimein saavuttiin sitten Rovaniemelle missä vietimme tovin aikaa. Jotenkin minusta tuntui että Divasta ja Tiltasta tuntui etteivät he kuulu joukkoon kun pihalla kirmaili ainakin sata bc:tä.

Vai mitä sanotte....

Niin ja taisivatpa jopa ehottaa että Tilta voisi olla niiden bc:den lammas....
Kaupan kautta sitten auton nokka kohti päämäärää eli Pelloa, jossa meillä oli varattu "hulppea" mökki. Ilta meni kuinkas muuten kuin lenkkeillen koirien kanssa, hyvää ruokaa, saunaa ja virvokkeita. Lauantaina olisikin sitten suuri päivä Mantalle ja Ipalle ja itsellekin kun pitkästä aikaa näkisin projektikoirani, joka oli koulutettavana eläintenkouluttajan opinnoissa. Saksanpaimenkoira uros Eino nyk. Cyke.

Päivitetty kaverikuva

Lauantaina lähdettiin hyvissä ajoin tapahtumapaikalle. Mantalla meni tosi hienosti ollen  pn1, kp, rop ja ryp1. Illalla onkin sitten aihetta suuriin bailuihin... Niin ja päästiinhän me lehteenkin kun paikallinen eläinlääkäri toi paikallisen toimittajan tekemään juttua ja ketkä ne sitten töröttivät lehtikuvassa :D

Miss Pello
Ennen juhlien alkamista pientä painimista bestiksen kanssa...




Miten jostakin niin kauniista eläimestä saa tälläisen kuvan

Kakkupohjat


Kakun täyttämistä valvovien silmien alla


Kakkujen teon jälkeen käytiin tutustumassa Pellon kylän raittiin ja aivan mahtava paikka. Ihania ja ystävällisiä ihmisiä, kauniita taloja ja aivan mahtavat maisemat. Mutta sitten mökille ja lets party...
Rinsessa Ruusunen

Tilta-Uupeloinen sangen väsynyt juhlija





Kun kakut oli syöty ja koirat juhlimisesta väsyneitä oli meidän aika nauttia illasta hyvän ruoan ja juoman sekä saunomisen merkeissä. Siinä sitten illan kähmeessä päätettiin ettei me aamulla vielä mihinkään kotiin lähdetä vaan ulkomaille...Ruotsiin ja Haaparantaan ja Ikean vieressä olevaan koiratarvikeliikkeeseen, mistä tietenkin uutta pantaa ja hihnaa lähti mukaan, sillä niitähän ei ole vielä yhtäkään kaapillista...vielä, sekä Kati-ystävälle tuliaisina iso kahvimotti, koira-aiheinen tietenkin


Katin tuliainen
Aamulla vielä yhteispotretti kuvat

Matkalla Haaparantaan


Aivan mahtava reissu ja jos nauru pidentää ikää niin tämän reissun jälkeen elää ainakin 200 vuotiaaksi. Kiitos Ippa huippu seurasta. Tälläisiä lisää ja onneksi Jyväskylän reissu on edessä päin!!