perjantai 21. heinäkuuta 2017

Kolmeviikkoiset vintiöt

Felicitas. Kolmen viikon ikäisen neidin paino 1 827 gr

Fabrizio. Pentueen pienin mies 1 445 gr


Flavio. Ja pentueen suurin mies 1 708 gr


Fayyaad. Tämä hurmuri on tisutellut  1 667 gr:n edestä

                                                                           Fumihiro. Mr Black, 1 660 gr


Täytettyämme kolme viikkoa, meidän elämämme on muuttunut täysin. Se, että meidän silmät ovat levahtaneet sepposen seljälleen ja me näämme, myös meidän korvamme ovat auenneet. Eikä tämäkään riitä. Jalat ovat kehittyneet siinä määrin, ettei ihan heti lennetä nurin, vaan voidaan ottaa pieniä vaanimis hyppyjä, voidaan kokeilla tassulla miltä se kaveri tuntuu ja suulla maistella miltä se kaverin naamavärkki tai korva maistuu.

Tämän elämämme kenties inhottavin kokemus oli, kun meidän suuhun työnnettiin keltaista mönjää. Kutsuvat sitä matolääkkeeksi. Voidaan sanoa, että meidän senhetkistä uneliasuutta käytettiin armottomasti hyväksi, sillä ekana meidät punnittiin ja vaa'an lukeman mukaan sitä inhokkia työnnettiin kurkkuperään. Myös eka kokemus kynsien leikkaukseen on koettu. Sekään kokemus ei noussut Top 10 kärkeen. Ei auttanut, vaikka kuinka pyristeltiin vastaan, mutta sen verran hikistä hommaa se näytti olevan, että taisi kynnenleikkaaja mennä sen jälkeen suihkuun. Ja tätä kuulemma tulee sitten joka ikinen viikko. Mainittakoon vielä, että tuotoksemme, sen kakkosen osaamme tehdä jo ite. Onhan se oikeasti vielä työtä ja siihen pitää keskittyä ihan kunnolla vakaassa haara-asennossa, mutta me osataan se ihan ite.

No, jos Top 10 kärkeä sieltä yläpäästä mainittakoon, niin me päästiin ulos






Olihan se tietty vähän jänskä kokemus, kun oli ihan eri pinta tassujen alle, mutta reippaina me oltiin. Naapurin tätikin tuli meitä moikkaamaan. Sano jotain, herra varjele, miten sulosia pentuja

Sitten yks toinen asia Top 10 kärjestä. Eilen illalla tai no alkuyötä se taisi olla, just silleesti makimoilleen, että tuo tyyppi, joka nukkuu meidän kans täällä huoneessa oli nukahtamaisillaan me tehtiin se mitä päivällä porukalla sovittiin. Me häippästään tästä lootasta. Just nyt

 


Se vähän osasi odottaa jotain tämäntyyppistä sotasuunnitelmaa, sillä meidän ilmeet taisi paljastaa meidät päivällä.


Se oli vähän meitä ovelampi, se rakensi tälläisen barrikadin, että vois jatkaa unia ja me pysyttäisi vielä laatikossa


  
Aamulla meidän mutsi on sitten ihan jossain muualla kuin meitä hoitamassa. Se taitaa olla sellainen nykyaikainen äti, joka tarttee välillä omaa aikaa



 Me saatiin tahtomme läpi. Pentulaatikko lensi pihalle ja me saatiin koko huone omaan käyttöön. Ollaan tutkittu melkein koko huone, mitä nyt näiltä töppöjaloilta kerkiää. Meidän sisko kävi jo pallomeressä. Siellä se seiso ja ihmetteli, että mitäkähän näillä kaikilla palloilla tehdään, mutta outtakaahan parisen viikkoa tai ei varmaan ihan sitäkään niin me kyllä tiedetään mitä siellä tehdään.

Meitä on käyneet moikkaamassa osa meidän omista ihmisistä. Me ei vielä osata sanoa, kuka niistä on meidän oma ihminen, kun ei se tiedä se tyyppikään, joka meidän kanssa häärää ja laulaa ihan idiootti lauluja, omasta päästä keksittyjä, veikataan. On ne niin outoja. Joku meistä pojista jää kuulemma kotiin ja muut saa sitten kengän kuvan persuuksiin kun ollaan seittemän viikon ikäisiä

Että tämmöstä tänne. Nauttikaa kesästä, niin nautitaan mekin ja tietty tisumaidosta, leluista, pusuista, silityksistä ja nukkumisesta. Nähdään taas 😍









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti